Mararoo Gaa’eelaa ykn Warroommii

Afoolli Oromoo hambaa abaabileefi akaakileerraa jecha afaaniitiin dhalootarraa dhalootatti darbaa dhufe; ammas darbaa kan jiru; fuula duras darbaa kan jiraatuudha.  Kana jechuun Ummanni Oromoo durii kaasee yaada, ilaalcha, ergaa, falaasama, fedhiifi abdiisaa, gaddaafi gammachuu qabu afoolaan dabarsaa ture jechuudha. Kanaafuu, Afoolli Oromoo hambaa ganamaafi calaqqee aadaa Oromooti. Gabaabumatti, afoolli Oromoo dilbii bara dheeraati; cirracha bishaaniitis. Waraabamee,  lakkaawamee,  akkasumas … Continue reading Mararoo Gaa’eelaa ykn Warroommii

Yaa biyyo Nanyaadhu

Magaalaa guddaa Oromiyaafi Itoophiyaa kan taate Finfinnee keessattidha.Ji’a Waxabajjii bara 2002.Guyyaansaa Dilbatadha.Guyyaan kun guyyaa boqonnaakoo waan ta’eef hiriyaakoo dhukkubsatee mana waldhaansa fayyaa,Xuqur Ambassaa ciisee waldhaanamaa jiru gaafadhee, sana boodammoo nama meeshaa daldalaa biyya alaatii naa fichisiisuutti horii kennuuf sagantaan qabadhe.Manni waldhaansa fayyaa Xuqur Ambassaa kun keessummoota dhukkubsattoota dubbisuu barbaadaniif sagantaa baase irratti, Guyyoota Dilbataafi Sanbataa … Continue reading Yaa biyyo Nanyaadhu

Sadan Sooddoo

Tuulamni Ijoollee sadii qaba.Isaanis Daaccii, Bachoo fi Jillee dha. Yeroo mara namooti hedduun gaafa maqaa Sooddoo jedhu dhagayan akka qomoo Guraageetti kan ilaalan hedduu dha. Sooddoon ijoollee sadii godhatee lafasaa maqaasaatiin moggaafatee irra jiraachaa ture. Sadan ijoollee sooddoo; Odituu, Ummee(Tum’e) fi Liiban jedhamu. Isaan kunniinidha kan har’a sadan sooddoo jedhamanii beekaman. Lafti Sooddoo naannoo Shawa … Continue reading Sadan Sooddoo

Waa Sadii Afoola Oromoo

Akkuma maqaarraa hubatamutti waa sadiin damee afoolaa ta’ee wantoota sadiin, jechoota filatamoo ta’aniin gorsa, barumsaafi ergaa ciccimoo kan dabarsudha. Nama karaa gaariirra jiru ni jajjabeessa; kan daandii irraa maqe ni qeeqa. Walumaagalatti jiruufi jireenya Oromoo keessatti dhugaa jiru mara ifa godhee namatti agarsiisa. Waa sadii afoola Oromoo armaan gadiis kanuma dhugoomsa. Waa sadii ifa, waa … Continue reading Waa Sadii Afoola Oromoo

Walii galan Alaa galan

Bar-tokkoo Adureewwn obbolaa wal jaalataan lamtu turan. Inni tokko gurracha.Inni biroon immoo adii ture. Guyyaa tokko osoo waliin deemanii; adureen adiin fuuldura isaaniitti waan marame tokko arge. Yeroo kana adureen gurrachi utuu waa hin dubbatin ariitiin figuudhan daabboo sana lafaa kaasee yeroo ilaalu waanti marame sun daabboo mi’aawwaa bifa keekkiin tolchame ta’uusaa hubatee ; “Wawu! … Continue reading Walii galan Alaa galan

Baayoo Gaazii

Dubbistoota keenyaa akkuma Jiildii keenya 8ffaa irrati waa'ee baayoo gaazii maal akka ta'e ibsuu yaaluun keenya beekamaa dha. Haaluma kanaan kanatti aansuun imnmoo akkaataa qophaa'iinsaa fi mala itti fayyadama baayoo gaasii jarreen sadan armaan gadii kana haa ilaallu: Isaanis aadde Caaltuu, aadde Tolashee fi aadde Alamiituu walii wajjin faayidaa isaa mariyachaa jiraachuu isaaniiti. Bifuma wal … Continue reading Baayoo Gaazii

Sadan Sooddoo

Tuulamni Ijoollee sadii qaba.Isaanis Daaccii, Bachoo fi Jillee dha. Yeroo mara namooti hedduun gaafa maqaa Sooddoo jedhu dhagayan akka qomoo Guraageetti kan ilaalan hedduu dha. Sooddoon ijoollee sadii godhatee lafasaa maqaasaatiin moggaafatee irra jiraachaa ture. Sadan ijoollee sooddoo; Odituu, Ummee(Tum’e) fi Liiban jedhamu. Isaan kunniinidha kan har’a sadan sooddoo jedhamanii beekaman. Lafti Sooddoo naannoo Shawa … Continue reading Sadan Sooddoo

Dhibbee Sukkaaraa

Ibsa walii galaa: Rakkoon dhibee sukkaaraa addunyaa irratti haala dinqisiisaa ta’een ol ka’aa jira. Dhibbeen sukkaaraa biyyoota adduunyaa kana dura hin babal’dhanne keessattifi Ityoopiyaa dabalatee haala yaadeessaan mul’aachuu irraatti argaama. Akkaataa maddi qoorannoo a.l.A.bara 2010 mul’isutti addunyaalleessa irratti dhukkubsatoota miiliyoona 230 kan argaaman yoo ta’u; lakkoofsa kana harka sadii keessaa lama biyyoota guddataa jiraan keessatti argaama. … Continue reading Dhibbee Sukkaaraa

Save the Children

Daa’imaan dandeetti dubbisuu fi barreessuu isaanii dagaagfachuu (gabbifachuu) kan qaban, osoo mana baruumsa idilee (kutaa 1ffaa) hin galle dura osoo ta’ee filatamaa dha. daa’imman dandeetti dubbisuu fi barreessuu isaanii dagaagfachuu irratti, carraaqiin isaan maxxansaa fi kitaabota garagaraa dubbisuudhaan muuxannoon argatan, milkaa’ina fuul- duree isaaniitiif baay’ee murteessaa dha. Sababni isaas, daa’imman kunniin yeroo wantoota dubbisuu fi … Continue reading Save the Children

Giddu-gala Aadaa Oromoo

Mootummaan naannoo Oromiyaa waggoottan darban keessatti aadaa,afaan,seenaafi aartii uummata Oromoo dagaagsuufi guddisuuf,hojiiwwan gurguddaa baayi’ee hojjetee jira.Kanneen keessaa Afaan Oromoo afaan hojii mootummaa naannoofi barnootaa akka ta’u godheera.Afaan Oromoo afaan Saayinsii,tekinooloojii,hogbarruufi artii ta’uun akka dagaagu,baldhinaan irratti hojjetameera. Kana malees dagaagina aadaa Oromoo mirkaneessuu keessatti ga’ee mataa’saatii kan qabu giddu-galli aadaa Oromoo, magaalaa guddaa Oromiyaa kan taate … Continue reading Giddu-gala Aadaa Oromoo